Lento
Voi varmaan arvata, että kentällä oli aika haikea tunnelma. Piti sanoa moikat perheelle ja vaihto-oppilaallemme Lucielle. Lisäksi pari partiokaverusta tuli toivottamaan hyvää matkaa.
Lensimme Ranskaan yhdessä ystäväni kanssa, joka myöskin on Rotaryn kautta Ranskaan lähtevä vaihtari. Vastoinkäymisethän alkoivat jo kentällä, koska lentomme lähtö oli siirtynyt toiselle portille ja meikäläinen kadotti itsensä vessaan.
Ranskan lentokentällä mua vastaan oli tullut oikein nimikyltin kanssa rotarypiirini jäsen Alexandre Dujon, joka ystävällisesti ohjasi mut hotellille, jossa kaikki muutkin piirin D1510 inbound-vaihtarit olivat. Hotellilla kerkesin jutella jo melkein kaikkien neljänkymmenen piirini vaihto-oppilaan kanssa, ja samalla vaihdettiin hirveä määrä pinssejä ja käyntikortteja. Lisäksi myrkytin uusia ystäviäni salmiakilla, josta ikävä kyllä kovinkaan moni ei pitänyt. Tuossa hotellissa paikalla oli myös piirin (nuorisovaihtoa pyörittäviä?) jäseniä, jotka olivat heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien aivan mahtavaa porukkaa. Etenkin joulupukiksikin kutsuttu herrasmies otti kaikki vaihtarit lämpimästi vastaan tarjoamalla jokaiselle sandwichin.
Hotellilta matka jatkui, tosin kaksi tuntia myöhässä, bussilla uusiin kotikaupunkeihin.
Ranskalainen perhe
Kauhea cliché, mutta mun host-perhe on aivan mahtava, se vaan on. Ekana iltana meillä oli juhlaillallinen (joka ei kyllä eroa mitenkään tavallisista ranskalaisista illallisista :D) eli perheen äiti Céline oli tehny kolmen ruokalajin herkkuaterian.
Heti ekasta illasta lähtien mulle on opetettu koko ajan uusia sanoja, ja nyt viikon jälkeen host-äitini puhuu mulle melkein koko ajan pelkkää ranskaa, jota ymmärrän jo un petit peu.
 |
| Perheen tyttö Marie-Morgane, minä, Florentin tyttöystävä, perheen äiti Céline, isä Bertrand ja Perheen poika Florent |
 |
| oma huone mansikka ;) |
 |
| Natchez |
 |
| Natchez ja Marie-Morgane |
 |
| Gold |
 |
| Kanel (on myös toinen kissa Mustache) |
 |
| Pieni kirjasto, jossa host-äitini työskentelee pari tuntia päivässä |
 |
| Näillä mailla on ihana metsä, josta tykkään ihan liikaa ja jossa me käydään Goldin kanssa aina lenkillä |
Host-äidin kanssa Laval-nimisessä kaupungissa
31.8.2017 torstai
Käytiin siis Célinen kanssa omien sanojensa mukaan "pienessä kylässä", jossa tosin oli yli 50 000 asukasta. Ensimmäinen etappi oli tiedemuseo, jossa oli näyttely ihmisen esihistoriasta. Siitä jatkoimme museon viereiseen puutarhaan, Lavalin vanhaankaupunkiin, shoppailemaan ja juomaan kaakaot erikoisiin juomiin erikoistuneessa kahvilassa.
Tarinahan menee niin, että ensin kävimme ostamassa leivokset pienestä puodista, ja satuin sitten valitsemaan erittäin makean suklaakakkusiivun. Kahvilassa, jossa sitten herkuttelimme juomiamme leivosten kera, tilasin kiireessä jonkin erikoisen kaakaon, joka sekin oli hyvin suklainen ja reippaasti kermavaahdolla kuorrutettu. Lopputulos oli, etten kyennyt juomaan kaakaotani loppuun suklaakermavaahtoähkyn välttämiseksi.
Laval-visiitin jälkeen matkustimme Bertrandin vanhempien luo, ja siitä sitten perheen ystäväpiirin järjestämälle illalliselle. Päivä oli tosi rankka. Vieras kieli, pitkä kävely, uudet ihmiset ja ikuisuudelta kestävä päivä olivat varma tae hyville yöunille.
 |
| museo |
 |
| Ranskassa kaikki kaupungit ovat täynnä jonkinmoisesta kierrätysmateriaalista tai muuten luontoa kunnioittavasta materiaalista rakennettuja taideteoksia. |
Rotary inbounds - tapaaminen
Tämä viikonloppu oli ihana tilaisuus tutustua kaikkiin uusiin piirin 1510 vaihto-oppilaisiin. Ylitin sosiaaliset rajani ja pakotin itseni kauheasta väsymyksestä huolimatta tutustumaan kaikkiin 40:een vaihtariin, mikä oli erittäin antelias kokemus. Nyt oon 40:ntä kaveria rikkaampi.
Viikonlopun parhaaksi jutuksi nousi meikäläisen mukanaan tuomat salmiakit, joista ei pitänyt kukaan muu kuin thaimaalainen ystäväni Tat. Ilsen mukaan yritin myrkyttää koko porukan. Ei sinänsä ihme sen jälkeen kun kerroin salmiakin olevan suurimmaksi osaksi ammoniumkloridia.
Viikonlopulle ei ollut suunniteltu mitään suurempia koulutustunteja, jotta vapaa-ajalla voisimme tutustua toisiimme mahdollisimman hyvin. Suunniteltuun ohjelmaan kuului kuitenkin lauantaina pidetyt olympialaiset sekä illalla vietetty yhteinen iltaohjelma, jossa jokainen pääsi halutessaan esittelemään omaa maataan.
Olympialaisia varten meidät oli jaettu ryhmiin, jotka kisailivat sitten keskenään palkintopokaalista. Lajeja kilpailussa oli paljon, esimerkiksi pöytätennis ja Golf. Omaksi suureksi hämmennyksekseni yksi lajeista oli mölkky, jonka ranskalaiset tosin tuntevat molkkina, sillä eiväthän he ö:tä osaa lausua ja y muuttuu yksinään i:ksi.
Olympialaiset olivat hauskaa ajanvietettä, mutta iltaohjelma vielä sitäkin hauskempaa. Usalaiset esittelivät
hauskan tanssin, johon kaikki pääsivät mukaan. Eri kulttuureista tulevat tanssit olivatkin yleisimpiä esittelyn aiheita. Brasiliaiset -yllätys yllätys- opettivat liikkeitä latinomusiikin tahtiin, Aasialaiset vetivät Gangnam style:n ja minä vedin kaikki mukaan tanssimaan letkajenkkaa (ilman kenkiä, sillä suomalaisethan eivät sisätiloissa kenkiä pidä!). Muita esityksiä olivat venäläinen, brasilialainen ja saksalainen laulu, kitarasooloja sekä itävaltalaisen vaihtarin viululla vetämiä kauniita kappaleita. Lisäksi Eric, jonka kotimaa oli jossain päin Etelä-Amerikkaa, tuli laulamaan minulle yllättäen Levan polkkaa. Kyllähän sekin laulu piti sitten vielä esitellä koko muulle porukalle :D
 |
| Huonetoverini Maki ja Ilse sekä toinen omassa klubissani oleva vaihtari Tat. |
 |
| ruokailutilat |
 |
| ilmoittautuminen ja poskipusuja |
 |
| Tat |
 |
| Joukkueeni olympialaisissa |
 |
| brasilialaiset |
 |
| Tat ja Elise |
 |
| Huomatkaa suomenlippu takana olevan rakennuksen yläikkunassa |
 |
| Elise (USA) , Maki (Japani) ja Corina (USA) |
 |
| mölkkyhetki |
 |
| Minä suomenlippuni kanssa vasemmassa reunassa |
Kommentit
Lähetä kommentti